Kaipaatko hieman yksinkertaisempaa viihdettä, joka sopii hyvin pienemmillekin korttihaille? Hullunkuriset perheet -korttipeli on yksi aikojen suosituimmista perhepeleistä, ja se on levinnyt laajalti ympäri maailman eri muodoissaan.
Eri muodot tarkoittavat Hullunkuristen perheiden tapauksessa käytännössä erilaisia korttipakkoja, sillä peli itsessään ei juuri muutu. Esimerkiksi Englannissa peliä pelataan Happy Families -pakalla, Yhdysvalloissa taas kirjailijoita kirjoineen sisältävällä Authors-pakalla. Suomessa Hullunkuriset perheet -pelissä käytetään perinteisesti Musta Pekka -pakkaa, joka on riemastuttanut monen suomalaislapsen nuoruusvuosia. Peliä voidaan pelata myös tavallisella 52 kortin pakalla.
Näin Hullunkuriset perheet -korttipeliä pelataan
Hullunkuriset perheet -korttipelin ideana on kerätä käteensä niin paljon neljän hengen perheitä kuin pystyy. Tämä tapahtuu korttien vaihto -periaatteella, eli samat kortit kiertävät koko ajan mukana pelissä omistajaa vaihtaen. Samankaltaisia pelejä on olemassa muitakin, mutta Hullunkurisissa perheissä hommaan tuo lisämielenkiintoa se, että kortteja saa pyytää nimeltä. Kortteja ei siis vedetä vastustajan kädestä, vaan ne nimenomaan pyydetään.
Jakaminen on helppo hoitaa, sillä kaikki kortit jaetaan yksinkertaisesti tasan pelaajien kesken. Hullunkuriset perheet toimii kaikkein parhaiten isommalla porukalla pelattaessa, mutta tarvittaessa peliä voi pelata vaikka kaksinkin, kunhan vetää kortit vastustajalta pimeästi tai käyttää umpipakkaa. Suurin suositeltu pelaajamäärä 52 kortin pakalla on kuusi.
Pelin eteneminen
Jakajan vasemmalla puolella istuva pelaaja aloittaa pyytämällä keltä tahansa kanssapelaajista yhtä korttia. Pyytäjän on ilmoitettava haluamansa kortti, ja kanssapelaajan on kerrottava, löytyykö se hänen kädestään. Kortti ilmoitetaan arvon ja maan mukaan (esimerkiksi ruutujätkä), joten usein joutuu kyselemään hieman pidempään, ennen kuin pyydetty kortti löytyy. Jos pyynnön kohteena olevalla pelaajalla ei ole pyydettyä korttia, jatkaa pyytäjä kysymyksiään, kunnes osuu oikeaan. Pyynnön kohteena olevaa pelaajaa ei saa vaihtaa kesken vuoron.
Peli jatkuu samaan tapaan myötäpäivään, kunnes joku pelaajista on onnistunut pöytäämään kaikki korttinsa. Pöytääminen tapahtuu neljän kortin perheissä, jotka pelaaja asettaa eteensä sitä mukaa kuin saa niitä käteensä kerättyä.
Erikoiskortit
Jos Hullunkuriset perheet -korttipeliä pelataan Musta Pekka -pakalla, jatketaan peliä aina niin kauan, kunnes häviäjä on löytynyt. Alkuperäisessä Musta Pekka -pakassa on 13 nelihenkisen perheen lisäksi mukana stereotyyppinen, sikaria iloisesti tuprutteleva mustaihoinen veijari pussihousuissaan. Nykyisessä neekerinsuukottomassa ilmapiirissä Musta Pekka on kuitenkin korvattu yleensä jollain muulla kortilla, jottei kukaan vaan loukkaannu
Mustalla Pekalla ei sinänsä ole pelissä sen suurempaa virkaa, vaan se on mukana lähinnä viihteen vuoksi. Kun viimeistä edellinen pelaaja on onnistunut pöytäämään kaikki korttinsa, jää hävinneen pelaajan käteen nimittäin aina Musta Pekka. Tästä juontaa juurensa se tunnettu sanontakin.
Hyppää järveen
Hullunkuristen perheiden Suomessa tunnetuin variantti on nimeltään Hyppää järveen. Tätä peliä pelataan tavallisella korttipakalla, josta jaetaan jokaiselle pelaajalle ensin viisi korttia. Loppupakka laitetaan umpipakaksi pöydälle.
Pelivuorollaan pelaaja saa pyytää keltä tahansa kanssapelaajalta yhtä korttia, mutta maata ei tässä variantissa nimetä pyytäessä lainkaan. Jos pyyntö osuu, saa pelaaja korttinsa. Muussa tapauksessa häntä kehotetaan hyppäämään järveen, eli nostamaan yhden kortin umpipakasta käteensä. Kun umpipakka on pelattu, voi peliä jatkaa tavalliseen Hullunkuriset perheet -tyyliin. Jotkut myös lopettavat pelin tähän ja laskevat jo saavutetut perheet voittajan määrittämiseksi.