Myös pelkkänä Gininä ja englanninkielisellä nimellä tunnettu Gin Rummy eli Ginirommi on huippusuosittu korttipeli ympäri maailman. Kyseessä saattaa itse asiassa olla maailman suosituin korttipeli, kun puhutaan nimenomaan kaksinpelinä pelattavista peleistä. Ginirommia pelataan aina kahden pelaajan kesken, ja se tarjoaa monia taktisia elementtejä, joiden ansiosta peliä jaksaa pelata pidempäänkin. Ginirommi oli aikoinaan todella suosittua myös seurapiireissä varsinkin Yhdysvalloissa, ja se on usein esiintynyt populäärikulttuurissa, kuten kirjoissa ja elokuvissa. Kyseessä on myös tavallisesti rahasta pelattava korttipeli.
Näin Ginirommi-korttipeliä pelataan
Ginirommi perustuu yhdistelmien luomiseen käsikorteista. Yhdistelmiä on kahta eri tyyppiä: samanarvoiset kortit ja peräkkäisten korttien suorat. Jälkimmäisten yhdistelmien on myös oltava samaa maata. Samanarvoisia kortteja voi olla yhdistelmässä kolme tai neljä; suorayhdistelmillä ei puolestaan ole ylärajaa, mutta alaraja on sama kolme korttia. Ässä on Ginirommissa poikkeuksetta arvoltaan yksi.
Pelikierros alkaa korttien jakamisella. Molemmille pelaajille jaetaan 10 korttia kummallekin, minkä jälkeen pakan ylin kortti käännetään kuvapuoli ylöspäin pelipöydälle. Ei-jakaja toimii ensimmäisenä, ja hän voi päättää ensimmäisellä pelikierroksella, haluaako hän nostaa äskettäin käännetyn kortin itselleen. Jos hän ei tätä halua tehdä, on jakajalla sama mahdollisuus. Jos jakajakaan ei nosta korttia, pakottaa tämä ei-jakajan nostamaan piilokortin pakasta. Mikäli jompikumpi pelaajista nostaa avoimen kortin, alkaa peli normaalisti, ja pelaajan on noston jälkeen pelattava uusi kortti oikeinpäin pöydälle.
Ginirommi jatkuu samaan tapaan ensimmäisen kierroksen jälkeen sillä erotuksella, että pelaajan on aina nostettava omalla vuorollaan joko avoin pöytäkortti tai yksi kortti umpipakasta. Nostamisen jälkeen pelaaja pelaa yhden kortin avoimeen pakkaan, ja vuoro siirtyy vastustajalle.
Peli jatkuu niin kauan, kunnes jompikumpi pelaajista ”koputtaa” tai umpipakassa on jäljellä vain kaksi korttia. Jälkimmäisessä tapauksessa pelikierros on tasapeli, eikä kumpikaan pelaaja saa pisteitä. Koputtaminen tarkoittaa puolestaan sitä, että pelaaja pöytää eroteltuna omat yhdistelmänsä sekä niiden ulkopuolelle jääneet turhat kortit. Tämän jälkeen myös vastapelaaja pöytää omat yhdistelmänsä ja turhat korttinsa erikseen.
Koputtaessaan pelaaja saa heittää vielä yhden kortin pois. Mikäli pelaaja onnistuu käyttämään kaikki 10 korttiaan yhdistelmissä, on kyseessä gin. Jos tämä ei onnistu, on vastapelaajalla vielä mahdollisuus yhdistää omia korttejaan toisen pelaajan pöytäämiin kortteihin. Kun viimeiset pöytäykset on suoritettu, seuraa Ginirommin pistelasku.
Pisteiden laskeminen Ginirommissa
Ginirommissa kannattaa aina olla tarkkana koputtaessaan, sillä väärällä hetkellä koputtaminen voi maksaa kalliisti. Koputtaneen pelaajan turhia kortteja verrataan pistelaskussa toisen pelaajan turhiin kortteihin. Pelikierroksen voittaa se pelaaja, jonka turhat kortit muodostavat pienemmän pistemäärän. Koputtaja palkitaan tämän erotuksen mukaisella pistemäärällä, jos hän voittaa. Esimerkiksi 20 pisteen erotuksesta saa koputettuaan 20 pistettä ja niin edelleen. Lisäksi ginistä saa 25 pisteen bonuksen. Mikäli koputtaja häviää kierroksen (tai se päättyy tasapeliin), annetaan toiselle pelaajalle turhien korttien välisen erotuksen lisäksi 25 pisteen bonus.
Ginirommi-korttipeliä pelataan yleensä siihen asti, kunnes toinen pelaajista saavuttaa 100 pisteen rajan. Ensimmäisenä 100 pistettä saavuttanelle pelaajlle annetaan heti 100 pisteen bonustämän jälkeen lasketaan lisäpisteet. Jokainen voitettu jako tietää pelaajalle 25 pisteen bonusta loppupisteitä laskettaessa. Mikäli toinen pelaajista ei ole saanut yhtään pistettä, palkitaan vastapelaaja 100 pisteen bonuksella.
Giniä pelataan yleensä rahasta. Häviäjän on maksettava voittajalle lopullisten pistemäärien erotus ennen peliä määrätyssä suhteessa. Jos häviäjä ei onnistunut voittamaan jakoakaan, tuplataan tämä erotus vielä ennen maksua.